|
Sisällysluettelo
- Johdanto
- Lasten ja Nuorten vanhemmille
- Toiminnan lähtökohdat
- IPK on sinettiseura
- Nuori Suomi – ohjelma
- Iisalmen Peli- Karhut ry:n organisaatio
- Kasvatustoiminnan päämäärät ja tavoitteet
- Urheilutoiminnan päämäärät
- Eri ikäryhmien toiminnan ideologia
- Junioritoiminnan toimintaohjelma
- Junioritoimikunta
- Joukkueiden toiminta
- Eri ikäryhmien urheilutoiminta
- Talouden hoidon periaatteet
- Ongelmanratkaisuelin
- Koulutus
- Koulutusjärjestelmän tarkistus
- Kummiseuratoiminta
- Viestintä
- Ulkoiset suhteet ja yhteydet
- Järjestötoiminta
- Talous ja varainhankinta
- Turnausprojektit
1. JOHDANTO
Iisalmen Peli- Karhujen junioritoimikunnan toiminta jakautuu tulevina toimintavuosina kuuteen osa-alueeseen: jääkiekkoseuran toiminta, viestintä, ulkoiset suhteet, järjestötoiminta, talous / varainhankinta ja turnaukset.
Iisalmen Peli- Karhut ry:n juniorijääkiekon tehtävänä on jääkiekon sinettiseuralupausten mukaisesti kasvattaa lapsia ja nuorisoa sekä tarjota mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.
Iisalmen Peli- Karhuilla on kasvattajaseuran asema. IPK - juniorijääkiekko toimii tukevana perustana nuorten liikunnalliselle kehitykselle ja on myös porras matkalla jääkiekon ja ringeten huipulle. Lisenssin omaavia pelaajia on Iisalmesta ja Iisalmen ympäristökunnista IPK: n eri joukkueissa lähes 350.
IPK - juniorikiekko noudattaa toiminnassaan ja kasvatustyössään Jääkiekkoliiton ja Savo-Karjala alueen pelisääntöjä, sekä erityisesti Nuori Suomi- ideologiaa. Joukkueet osallistuvat liiton ja alueen sarjatoimintaan.
Toimintasuunnitelman tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa junioritoimikunnan ja joukkueiden toimintaa ja kertoa uusille jäsenille, millaisten periaatteiden mukaan IPK: n juniorijääkiekko toimii. Lisäksi toimintasuunnitelmalla pyritään ehkäisemään mm. väärinkäsityksiä ja ristiriitoja.
Yhteisesti hyväksytty toimintasuunnitelma helpottaa toimintaa seuran sisällä ja antaa varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa.
Toimintasuunnitelma on tarkoitettu seuran toimintaan osallistuville ja mukanaoleville henkilöille.
Toimintasuunnitelman pohjalta tehdään vuosittain yhden ja viiden vuoden käsittäviä toimintasuunnitelmia, kartoituksia ja seurantoja esim. pelaajamäärien suhteen ja muunkin toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi.
Juniorijääkiekon junioritoimikunta voi tehdä toimintasuunnitelmaan muutoksia ja ne tulevat voimaan, kun ne on hyväksytty junioritoimikunnan vuosikokouksessa.
Toimintasuunnitelma on hyväksytty Iisalmen Peli- Karhut ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa
2. LASTENJA NUORTEN VANHEMMILLE
(Lähde: Juniorisäännöt. Iisalmen Peli- Karhut 12.08.1998)
IPK: n juniorijääkiekko jakaa kaikille seuran toimintaan osallistuville henkilöille oman "Juniorisäännöt" -ohjekirjasen lasten ja nuorten jääurheiluun. Tällä ohjelmalla IPK tukee valtakunnallista Nuori Suomi-ohjelmaa sekä esittää IPK: laista tapaa tehdä laadukasta ja tuloksekasta kasvatus- ja nuorisotyötä iisalmelaisten ja muidenkin ylä- savolaisten hyväksi.
Ohjelman tärkein lähtökohta on jokaisen mukanaolevan lapsen ja nuoren huomioiminen. Mitä paremmin puitteiden järjestämisestä vastaavat aikuiset, vanhemmat ja joukkueiden johtoryhmät kykenevät ohjaamaan lapsia ja nuoria, sitä laadukkaampaa ja haluttavampaa toiminta harrastajan omasta näkökulmasta varmasti on.
Meidän vanhempien tulee toiminnassamme aina muistaa lasten ja nuorten erilaisuus ja hyvinkin erilaiset lähtökohdat. Vanhemmille ja joukkueiden vetäjille lasten ja nuorten erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on erittäin suuri haaste. Tämä ohjekirjanen pyrkii osaltaan lisäämään tätä ymmärrystä, samalla kun se valottaa lasten ja nuorten jääurheilun tavoitteita, painopistealueita ja taustoja IPK: n juniorijääkiekossa.
Tutustu huolella ohjekirjaseen ja tuo mukana myös oma panoksesi yhteiseen yritykseemme lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen ja muistaessamme, että vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat lasten ja nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen.
3. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT
Seuran juniorijääkiekkoon tulee vuosittain mukaan runsaasti uusia junioreita ja heidän vanhempiaan. Nuorempaan ikäluokkaan ( F-juniorit ) perustetaan joka vuosi uusi joukkue ja näin ollen selkeät toimintaperiaatteet auttavat toiminnan käynnistämisessä ja sen pyörittämisessä. Lisäksi nämä toimintaperiaatteet toimivat tukena jo olemassa olevien joukkueiden toiminnassa.
Nämä toimintaperiaatteet nojaavat seuran perusarvoihin:
- lähtökohtana on lapsi ja nuori.
- osaava ja monipuolinen toiminta.
- oppiva yhteisö.
- aktiivinen yhteydenpito ulospäin.
Perusarvot korostavat yksilöllisyyttä, jossa jokainen lapsi ja nuori huomioidaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön jäsenenä. Lisäksi seuran toiminnan on tuettava perheiden ja koulujen kasvatustoimintaa. Laadukkuus on seuralle tärkeä tavoite. Pyrimme tarjoamaan osaavaa ja monipuolista koulutus-, kasvatus- ja urheilutoimintaa kaikille seurassa mukana oleville.
Oppivan yhteisön tehtävä on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön harrastuksen parissa. Toiminnan järjestämisessä ja organisoimisessa korostetaan demokraattisten ja yhteistyökeskeisten toimintamuotojen käyttöä. Lisäksi toiminnassa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yhteisön toimintamuotojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Seuran tulee tarjota jokaiselle yksilölle mahdollisuuden oppia uusia asioita ja tehtäviä sekä mahdollisuuden osallistua seuran toiminnan kehittämiseen.
Aktiivisella yhteydenpidolla ulospäin tarkoitetaan aktiivista tiedotustoimintaa sekä aktiivista vaikuttamista toimintatapoihimme. Kukaan ei tiedä toiminnastamme, jos me itse emme sitä kerro ulospäin. Yhteydet paikallisiin ja jopa valtakunnallisiin medioihin on luotava itse, samoin kuin kaikki muutkin vaikutuskanavat mm. julkiseen sektoriin.
Näiden seuran laatimien toimintaperiaatteiden pohjalta joukkueet rakentavat omat toimintaperiaatteensa ja taloutensa jokaiselle pelikaudelle.
4. IPK ON SINETTISEURA
(Lähteet: Sinettiseuralupaukset 13.3.1998 ja www.finhockey.fi/462 15.11.1999.)
Suomen Jääkiekkoliitto haluaa nostaa jäsenseurojensa junioritoiminnan tasoa ennen kaikkea laadun kehittämisen kautta. Laadun ulkoiseksi merkiksi on liitto valinnut Sinetin, joka kuvaa luovuutta ja tasokkuutta. Sinettiseura on SJL: n erityinen yhteistyökumppani, joka haluaa tasapuolisesti ottaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet huomioon toiminnassaan. Jääkiekkoliitto tukee Sinettiseurojaan erityispalveluin, kuten omilla koulutuksillaan, materiaaleillaan ja avustaa maksullisissa koulutuksissa rahallisesti.
IPK:lle myönnettiin keväällä 1994 Nuori Suomi- Sinetti. IPK on Savo- Karjala alueen ensimmäinen ja valtakunnan neljäs kiekkoseura, jolle tämä laadukkaan nuorisotoiminnan tunnus on myönnetty Nuori Suomi ohjelman mukaisesta kasvatustyöstä.
4.1. Sinetin edellyttämät vaatimukset
1.Seura sitoutuu pitämään huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta.
2.Seuran toimintasuunnitelmassa on huomioitu kasvatusasiat ja monipuolisuus.
3.Seuran ohjaajina ja valmentajina toimivat asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt.
4.Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä.
5.Seuralla on Nuori Suomi- yhdyshenkilö.
6.Seuralla on ongelmanratkaisuelin.
7.Seuran Nuori Suomi- ohjelmasta on informoitu lasten vanhempia ja seuran johtoa.
8.Seuralla on Nuori Suomi- materiaali käytössä.
5. NUORI SUOMI-OHJELMA
( Lähteet: Jääkiekon Nuori Suomi -ohjelma 13.11.1997 ja www.finhockey.fi/461 15.11.1999.)
Jääkiekon Nuori Suomi -ohjelma on normaalia seuran ja sen joukkueiden toimintaa, harjoittelua ja pelaamista. Kuitenkin niin, että koko ajan pidetään jääkiekkotaitojen kehittämisen lisäksi mielessä lasten ja nuorten kasvun ohjaus vastuunsa tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi ja toisaalta heidän liikunnallisten perusvalmiuksiensa kehittäminen.
Päämääränä on lajin kautta antaa harrastajille eväitä sekä jääkiekkoon että elämään.
Nuori Suomi -ohjelmassa pelaajille asetetaan muitakin tavoitteita kuin vain kilpailullisia otteluiden voittamisia, sarjoissa voittamisia tai pistepörssissä pärjäämisiä. Ohjelman kautta pyritään kaikkien mukanaolijoiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen siten, että jääkiekon harrastamisesta hyötyvät sekä yksittäiset ihmiset että pidemmällä aikavälillä koko yhteiskunta.
5.1. Nuori Suomi- ohjelman päämäärät ja tavoitteet
1.Terveen itsetunnon rakentaminen.
2.Urheilullisten elämäntapojen omaksuminen.
3.Ohjata lapsia ja nuoria vastuunsa tunteviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi.
4.Jääkiekosta kiinnostuneiden urheiluharrastusten kehittäminen heidän kykyjensä ja innostuksensa edellyttämällä tavalla.
5.2. Tavoitteita kaikille
Nuori Suomi -ideologia perustuu neljälle ikätasolle (Alle kouluikäisten ja 7-13 -vuotiaiden lasten arvopohjat ja visiot, sekä 14-18 -vuotiaiden harraste- ja tavoitteellisesta pelaamisesta kiinnostuneet nuoret) laadittuun tavoitejärjestelmään. Ohjelma tarjoaa kullekin ikäryhmälle kasvun ohjauksen sekä monipuolisuuden ja lajitaitojen kehittämiseen liittyvät selkeät tavoitteet, "työkalut" sekä kannusteet.
Kasvun ohjaustyön päämääränä on myönteisen (itseensä luottava, avoin, aktiivinen, muut huomioon ottava, vastuunsa tunteva) ihminen. Monipuolisten motoristen valmiuksien kehittämisen kautta lajin harrastajat pyritään saamaan kiinnostumaan pysyvästi liikunnasta, loppuupa jääkiekon harrastaminen minkä ikäisenä hyvänsä. Lajitaitojen osalta tärkeä lähtökohta on lasten ja nuorten oman innostuksen sekä omien toiveiden ja kykyjen huomioon ottaminen ohjaamis- ja valmennustyössä.
5.3. Mitä seura hyötyy ?
Avainsana on onnistumisen elämykset! Myönteisten kokemusten kautta lapset ja nuoret pysyvät pelaajauransa jälkeenkin seuran resursseina, ohjaajina, tuomareina ja toimitsijoina. Seuran kohentuva ulkoinen kuva tuo toisaalta uusia kiinnostuneita ihmisiä mukaan toimintaan. Myös paikkakunnan liike-elämä haluaa olla mukana menestyksessä aikaisempaa aktiivisemmin.
5.4. Ohjaajille oppaat, pelaajille passit
Suomen Jääkiekkoliitto on tuonut 8-19 -vuotiaiden ohjaajille ja valmentajille käytännön läheiset oppaat pelaajien kehittämistyön helpottamiseksi. Nuori Suomi-ideologia on siirretty kaikkiin liiton koulutuskokonaisuuksiin, tutkintoihin ja niiden osakursseihin oleelliseksi osaksi johtamiskoulutusta. Lisäksi vetäjien materiaaleihin kuuluu konkreettiset kannusteet lasten ja nuorten palkitsemiseksi hyvistä suorituksista niin yleisen toiminnan ja käyttäytymisen kuin lajitaidoissakin edistymisen osalta.
Pelaajille on tuotettu oman kehityksen seuraamista varten sekä valmentajien, pelaajien ja vanhempien välisen yhteydenpidon välineeksi ikäryhmäkohtaiset työvihkot, Pelimiehen Passit. Passit sisältävät sekä kasvatuksellisia, monipuolisuuteen liittyviä, että lajitaitojen kehittämistä koskevia ohjeita ja tehtäviä.
Yhteenveto
Kiinnostuneiden ihmisten määrä on se tärkein yksittäinen tekijä, joka ratkaisee jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa eri urheilulajien kohtalon entistä selvemmin. Ulkoinen kuva on omalta osaltaan vaikuttamassa ihmisten innostukseen lajia kohtaan. Toiminnan laatu (mittareina mm. tyytyväiset harrastajat, hyvä kilpaurheilun menestys aikuistasolla, otteluiden videoarvo) on erittäin oleellisena osana muodostamassa tuota ulkoista kuvaa.
Suomalaisen jääkiekkoilun laatuprojekti on Nuori Suoma -ohjelma, lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmä luistelukouluista A-maajoukkueeseen!
6. IISALMEN PELI-KARHUT Ry ORGANISAATIO
Iisalmen Peli- Karhujen organisaatiota muutettiin keväällä 1995, kun sen alaisuuteen perustettiin juniorijääkiekko, jonka vastuulle tuli joukkueet Leijona- Liigasta B- nuoriin (vuosittain lisätään A-nuoret mikäli ko. ikäluokan pelaajia on riittävästi). IPK- juniorijääkiekolle on laadittu omat säännöt ja sen ylimpänä päättävänä elimenä toimii vuosittain toukokuussa pidettävä vuosikokous.
Junioritoimikuntaan kuuluvat puheen- ja varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, valmennuspäällikkö, Nuori Suomi päällikkö (Leijona- Liiga), koulutus-, kioski-, varuste- ja ympäristövastaavat, opinto-ohjaaja sekä joukkueenjohtajat A-nuorista F-junioreihin.
7. KASVATUSTOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET
(Lähde: Suomen Jääkiekkoliitto, Lehti Eero 12.1999: Pelin Henki, opas E - D -junioreiden vanhemmille)
Sinettiseuralupauksen mukaisesti seuramme toteuttaa kasvatus- ja urheilutoiminnan päämääriä ja tavoitteita SJL: n ohjeita ja tavoitteita noudattaen seuraavasti:
7.1. Päämäärä
Seuran kasvatustyön päämäärä on lasten kasvun ohjaus yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi.
7.2. Tavoitteet
7.2.1. Yksilön henkinen kasvu
Riippumatta siitä, onko kyseessä yksilö- vai joukkuelaji, urheilussa mukana olemisen tärkein tavoite on kehittyminen henkisesti vahvaksi ja itsenäiseksi ihmiseksi. Henkinen kasvu pitää sisällään mm. hyvän itsetunnon kehittymisen.
Terveesti itsetuntoiseen ihmiseen voidaan liittää esimerkiksi seuraavia piirteitä:
Kykenee realistisesti arvioimaan itseään, mahdollisuuksiaan, eri tilanteita.
On spontaani, leikkimielinen, aito, nöyrä.
Ei "heilu" muiden mielipiteiden mukaan.
Ilmaisee itsensä vapaasti.
Osaa kysyä ja vastata tarvittaessa.
Ottaa kantaa, perustelee mielipiteensä.
Seisoo sanojensa takana ( ei kuitenkaan ole itsepäinen ).
Tuntee vastuunsa.
Osaa tehdä aloitteita.
Kuuntelee muita.
Tarkkailee asioita eri näkökulmista.
Osaa myöntää erehdyksensä, virheensä.
Kestää arvostelun.
Kykenee toisten ihmisten vilpittömään kohtaamiseen.
Kykenee tarvittaessa riskinottoon.
7.2.2. Sosiaalisuuteen kasvaminen
Toinen urheiluseurassa ja -joukkueessa mukana olemisen kautta saavutettavissa oleva tärkeä tavoite on sosiaalisuuteen kasvaminen.
Suomi on Euroopan yhteisön jäsenmaa. Suomalaiset ovat jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä niin keskenään kuin muunkin maalaisten kanssa. Joustava yhteiselämä erilaisten kulttuurien ja ihmisten kanssa edellyttää jatkuvaa sosiaalista kasvamista.
Sosiaalistumiskehityksen taustalla on esimerkiksi seuraavia yleisiä asioita:
Sääntöjen ja normien noudattaminen.
Toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen.
Kannustaminen, muiden suoritusten arvostaminen.
Kohteliaisuus, huomaaminen.
Auttaminen ja avun vastaanotto.
Ennakkoluulottomuus, erilaisuuden kohtaaminen.
Erityisesti urheilemiseen liittyen, reilu peli on lasten ja nuorten kasvatuksessa elementti, johon tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota jokapäiväisen toiminnan puitteissa.
Reilun peli osatekijöitä ovat esimerkiksi:
Hyvä yleiskäytös.
Aina parhaansa tekeminen.
Pelaajatoverien huomioon ottaminen.
Yhteishengen rakentaminen.
Kanssa kilpailijoiden arvostaminen.
Sääntöjen tunteminen.
Tuomarin päätösten kunnioittaminen.
Oikea suhtautuminen niin voittoihin kuin tappoihinkin.
Asiallinen kielenkäyttö.
Kostamisen, väkivallan välttäminen.
Vastuuntunteminen liikuntavälineistä ja -tiloista.
7.2.3 Urheilullisen elämäntavan omaksuminen
Vaikka tutkimustulokset eivät ennustakkaan liikuntaa harrastavalle sen pitempää tai terveempää elämää kuin sitä harrastamattomalle, urheilemisen kautta on mahdollisuus saada hienoa lisäarvoa edessä oleviin elinvuosiin. Fyysinen aktiivisuus ylläpitää tehokkaasti psyykkistä vireyttä, josta on parhaimmillaan taas monia myönteisiä seurauksia.
Urheilullisen elämäntavan osatekijöitä ovat:
Terveyden vaaliminen.
Riittävä lepo.
Terveelliset ravintotottumukset.
Puhtaus.
Asiallinen pukeutuminen.
Päihteiden- ja vaikuteaineiden välttäminen.
Yhteenveto
Kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää jääkiekkoharrastuksen kautta ja avulla. Tämä edellyttää kuitenkin koko ajan kaikilta mukanaolevilta aikuisilta erityisesti kasvatuksellisten asioiden mielessä pitämistä joukkueen päivittäisen lajitoimintojen ohessa.
Erinomainen tapa on hoitaa lasten ja nuorten henkisen kasvun, sosiaalisuuden ja urheilullisuuden elämäntavan kehittyminen joukkueen normaalien toimintojen yhteydessä. Eli tarttua asioihin heti kun niihin osoittautuu olevan aihetta.
8. URHEILUTOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET
8.1. Päämäärä
Suomen Jääkiekkoliitto on määritellyt urheilun ohjaustoiminnan päämääräksi pysyvän kiinnostuksen synnyttämisen liikuntaa kohtaan. Päättyy lapsen jääkiekon harrastaminen missä vaiheessa hyvänsä, aikuiset ovat onnistuneet hienosti tehtävässään, jos hänellä jää elävä innostus harrastaa liikuntaa psyykkisen ja fyysisen kuntonsa vaalimiseksi elämänsä loppuun asti.
8.2. Tavoitteet
8.2.1. Monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittäminen
Seuran kasvatustavoitteiden yhteydessä mainittuun urheilulliseen elämäntapaan liittyy osaltaan tärkeä urheilun ohjaustoiminnan tavoite, monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittäminen. Kun vetäjät osaavat asiansa ohjaajina, lapset saavat jääkiekossa mukana olemisestaan "perinnöksi" hyvät valmiudet nauttia jo pienelläkin harjoittelulla monien lajien harrastamisesta.
8.2.2. Jääkiekkotaitojen kehittäminen
Jääkiekkotaitojen osa-alueella tavoitteena on auttaa lapsia nauttimaan pelaamisesta kehittämällä heidän ymmärrystään pelistä, teknisiä taitojaan sekä pelaajien välistä yhteistyötä.
Nuorten yhteiskuntakelpoisiksi (aktiivisia, toiset huomioonottavia, vastuunsa kantavia, kansainvälisiä) kansalaisiksi kasvamisen tukeminen.
9. ERI IKÄRYHMIEN TOIMINNAN IDEOLOGIA
(Lähde: Suomen Jääkiekkoliitto, www.finhockey.fi/460 15.11.1999)
Seuramme tukeutuu SJL: n nuorisourheilu strategiaan.
Alle kouluikäisten ja 7-13 -vuotiaiden lasten arvopohjat ja visiot.
14–18 -vuotiaiden harraste- ja tavoitteellisesta pelaamisesta kiinnostuneet nuoret.
9.1. Alle kouluikäiset
9.1.1 Visio
Kouluikään tullessa jokaisella lapsella on mukavia kokemuksia erilaisten jääpelien pelaamisesta.
9.1.2. Toiminta-ajatus
Kannustaa seuraamme ottamaan tarjontaansa alle kouluikäisille tarkoitettua, lasten ehdoilla toteutettua ja heidän kehitystään tukevaa monipuolista liikuntaa.
9.1.3. Päämäärä
Mahdollisimman monelle pikkulapselle onnistumisen elämyksiä jääkiekon kokeilemisen ja harrastamisen kautta.
9.1.4. Tavoitteet
Varmistaa seuramme elinvoimaisuutta ja saada muut samalla oivaltamaan kaiken ikäisille tarjottavien liikuntapalvelujen merkitys.
Saada seura ja lasten vanhemmat ymmärtämään monipuolisten liikunnallisten valmiuksien kehittämisen merkitys jo pikkulasten kohdalla.
Rohkaista seuraa lisäämään tuotevalikkonsa tarjontaa alle kouluikäisille.
9.2. 7-13 -vuotiaat
9.2.1. Visio
Loppuu lapsen jääkiekon harrastaminen missä iässä hyvänsä, hänelle jää hyvä mieli lajin parissa mukana olemisesta.
9.2.2 Toiminta-ajatus
Tarjota kaikille toimintaan mukaan tulleille lapsen ehdoilla toteutettua sekä hänen kehitystään tukevaa monipuolista liikuntaa.
9.2.3. Päämäärä
9.2.3.1. Yleisesti
Lasten yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi kasvamisen tukeminen.
9.2.3.2. Urheilullisesti
Pysyvän kiinnostuksen synnyttäminen liikuntaa kohtaan.
9.2.4 Tavoitteet
9.2.4.1. Yleisesti
Yksilön henkinen kasvu (terveen itsetunnon kehittyminen).
Sosiaalisuuteen kasvaminen.
Urheilullisen elämäntavan omaksuminen.
9.2.4.2. Urheilullisesti
9.2.4.2.1. Yleisesti
Liikunnan monipuolisuuden kehittäminen.
Jääkiekkoilullisesti
Jääkiekkotaitojen kehittäminen.
9.3. 14–18 -vuotiaat tavoitteellisesta pelaamisesta kiinnostuneet nuoret:
9.3.1 Visio
Nuorten pelaajien kehittämisen tuloksena on sekä yhteiskuntakelpoisia kansalaisia että lajin kansainvälisen menestyksen valmistavia urheilijoita.
9.3.2. Toiminta-ajatus
Luoda, kehittyä ja ylläpitää järjestelmiä, jotka mahdollistavat nuoren kokonaisvaltaisen kehittymisen niin ihmisenä kuin jääkiekkoilijanakin.
9.3.3. Päämäärä
9.3.3.1. Yleisesti
9.3.3.2. Urheilullisesti
Osoittaa pelaajille, mitä kansainväliselle huipulle pääsemiseksi tarvitaan.
9.3.4. Tavoitteet
9.3.4.1. Yleisesti
Yksilön henkinen kasvu (terveen itsetunnon kehittäminen).
Sosiaalisuuteen kasvaminen.
Urheilullisten elämäntapojen omaksuminen.
9.3.4.2. Urheilullisesti
Henkisen kapasiteetin kehittäminen.
Pelikäsityksen ja -taitojen kehittäminen.
Fyysisen suorituskyvyn kehittäminen.
9.4. 14–18 -vuotiaat harrastepelaamisesta kiinnostuneet nuoret
9.4.1 Visio
Nuorille on jääkiekossa tarjolla ennen kaikkea liikunnallisia, mutta myös muita tilanteita
– joihin on helppo mennä ja jossa on mukava olla, sekä
– joissa voi toteuttaa itseään omista lähtökohdistaan, kokea onnistumisen elämyksiä, tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään ja kasvaa isoksi turvallisesti.
9.4.2. Toiminta-ajatus
Luoda lisää kasvun paikkoja (kasvun paikka = yksilön tarpeista lähtevää tekemistä, ryhmästä syntyvää toimintaa, jossa mukana aikuinen tuki ).
9.4.3. Päämäärä
9.4.3.1. Yleisesti
Nuorten yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi kasvamisen tukeminen.
9.4.3.2. Urheilullisesti
Synnyttää pysyvä kiinnostus liikuntaa kohtaan.
9.4.3.3. Järjestötoiminnallisesti
Saada nuoret jäämään peliuransa päättymisen jälkeen resursseiksi lajin pariin.
9.4.4. Tavoitteet
9.4.4.1. Yleisesti
Yksilön henkinen kasvu.
Sosiaalisuuteen kasvaminen.
Urheilullisten elämäntapojen omaksuminen.
9.4.4.2. Urheilullisesti
9.4.4.2.1. Yleisesti
Monipuolisesti liikunnasta nauttiminen.
9.4.4.2.2. Jääkiekollisesti
Harrastaminen nuorten omilla ehdoilla.
9.4.4.2.3. Järjestötoiminnallisesti
Elämän peliin eväiden hankkiminen muunkin jääkiekkotoiminnan kuin vain joukkueessa mukana olemisen kautta.
10. JUNIORITOIMINNAN TOIMINTAOHJELMA
Junioritoiminnan jatkuvana tavoitteena on, että seuralla on kaikille ikäkausijoukkueille laadultaan kilpailukykyinen toimintaohjelma.
Junioritoimikunta ja sen ikäkausijoukkueet jatkavat ohjelman jatkuvaa seurantaa ja tarkistamista. Yhteistyössä muiden joukkueiden ja erityisesti valmennuspäällikön kanssa varmistetaan, että tarjolla oleva ohjelma on laadukas, tasapainoinen ja käyttökelpoinen mahdollisimman monille joukkueille.
10.1. Tavoite
Joukkueille on tarjolla laadukkaat ja ajanmukaiset ohjelmat kaikille ikäkausijoukkueille.
Joukkueet ottavat toimintaohjelman osaksi normaalia seuratoimintaa.
Joukkueiden seuratoiminta on laadukasta ja turvallista.
10.2 Toimenpiteet
Toimintaohjelmia tarkistetaan jatkuvasti tuottamalla materiaalia täydentämään ja korjaamaan perusohjelmia.
Valmistaudutaan keräämään koulutustapahtumissa lisää aineistoa käytännön toiminnasta.
Valmentajien ja ohjaajien koulutustapahtumissa huomioidaan mahdolliset uudet esille tulleet joukkueiden valmentamiseen liittyvät asiat.
Seuralehti kirjoittaa tarkistetuista ohjeista ikäkausijoukkueiden näkökulmasta.
10.3. Tavoite saavutetaan, kun…
Ikäkausijoukkueet toteuttavat suunnitelmansa.
Junioritoimikunta on yhdessä valmennuspäällikön kanssa tarkistanut tarvittavat asiat.
Junioritoimikunnassa saadaan oikeanmukaista arviointia nykyisestä ohjelmasta ja ikäkausijoukkueiden tarpeista.
Ikäkausijoukkueilta ja valmennuspäälliköltä pyydetään palautetta ja saatu palaute kertoo, että joukkueiden toiminta on huomioitu myös joukkueiden ulkopuolella.
Palautteita julkaistaan seuralehdessä.
11. JUNIORITOIMIKUNTA
Junioritoimikunnan palveluteemana on ollut ottaa seuran toiminnan painopisteeksi lasten ja nuorten kasvatus, sekä tarjota mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa ja ringetteä oman tasonsa ja halunsa mukaan.
Tällainen useampivuotinen painopiste tuottaa kaikelle junioritoimikunnan toiminnalle huomattavaa lisäarvoa.
Palveluteeman on tarkoitus tuottaa jatkuvaa ja pyyteetöntä toimintaa, johon sisältyy viesti.
Tapahtuma ja koulutustarjonnasta jokavuotinen sinettiseurojen yhteis-seminaari on yksi koulutustapahtuma, myös muitakin tapahtumia voi nousta esiin.
Junioritoimikunta tukee toiminnassaan valtakunnallista Nuori Suomi-ohjelmaa sekä esittää IPK: laista tapaa tehdä laadukasta ja tuloksekasta kasvatus- ja nuorisotyötä iisalmelaisten ja muidenkin ylä- savolaisten hyväksi.
Junioritoimikunta tahtoo olla suunnannäyttäjä paremmalle palvelulle.
11.1. Päämäärä
IPK -juniorijääkiekkoa johtaa ja ohjaa junioritoimikunta ja se hoitaa juniorikiekon (Leijona -liigasta - A -junioreihin) juoksevat asiat, tekee päätöksiä päivittäisistä asioista ja valmistelee vuosikokouksen.
11.1.1. Tavoite
Junioritoimikunnan toiminta vakiintuu ja joukkueet löytävät toimivat työtavat.
Seuraan saadaan toimivat yhdyshenkilöt.
Juniorijääkiekon tukimuodot ja materiaalit tunnetaan seurassa.
Seurassa on käytännön Nuori Suomi- toimintaa.
11.1.2. Toimenpiteet
Junioritoimikunnan aktivointi jatkuu.
Luodaan toimiva yhteys junioritoimikunnan ja joukkueiden yhdyshenkilöiden välille.
Tuetaan valmennuspäällikköä eri keinoin joukkueiden valmentajien etsinnässä.
"Juniorisäännöt" -ohjekirjanen, seuramme toimintatavat ja hallinnolliset käytännöt käydään läpi joukkueiden kanssa.
Päivitetyt Nuori Suomi -materiaalit jaetaan joukkueiden johtoryhmille.
Osallistutaan sinettiseurojen vuotuiselle yhteiselle seminaarille.
Osallistutaan mahdollisiin muihin junioritoimikunnalle suunnattuihin tapahtumiin.
Tuetaan seuraa ja joukkueita käytännön toiminnassa.
Junioritoimikunnan päätöksistä joukkueiden yhdyshenkilöt vievät tietoa joukkueille.
Yhdyshenkilöt pitävät yhteyttä Suomen Jääkiekkoliittoon ja Savo- Karjala alueeseen.
Hyväksyy vuosittain vuosikokouksessaan toimintasuunnitelman ja voi tehdä siihen tarvittaessa muutoksia.
11.1.3. Tavoite saavutetaan, kun...
Junioritoimikunta toimii aktiivisesti ja siinä on jäseniä kaikista juniorijoukkueista.
Jokaisessa joukkueessa tunnetaan junioritoimikunnan toiminta.
Junioritoimikunnassa on yhdyshenkilöt SJL: n, Savo- Karjala alueeseen ja kummiseuraan.
Kaikki joukkueet ottavat aktiivisen roolin junioritoimikunnan kehittämisessä.
Junioritoimikunnan erilaisia tukimuotoja käytetään eri tilanteissa junioritoimikunnan tukemiseen.
Junioritoimikunnan mukainen seurajärjestelmä toimii ja tuottaa kattavasti tietoa toiminnasta Suomen Jääkiekkoliitolle, alueelle ja muihin seuroihin eri puolilla maata, sekä muulle yhteiskunnalle.
12. JOUKKUEIDEN TOIMINTA
12.1. Joukkueen toimihenkilöt ja tehtävät
(Lähde: Juniorisäännöt. Iisalmen Peli- Karhut ry 12.8.1998)
Joukkueiden vanhempainkokouksen tulee valita joukkueelle joukkueenjohtaja(t), apuvalmentaja(t) (yhdessä valmennuspäällikön kanssa), huoltajat, rahastonhoitaja, kioskivastaava ja sisäinen tilintarkastaja(t) ja lisäksi joukkue voi valita talkoovastaavan ja linja-autovastaavan.
Joukkueenjohtoryhmään kuuluvat joukkueenjohtaja(t), vastuuvalmentaja, huoltaja(t), rahastonhoitaja ja kaksi pelaajien vanhempaa. Joukkueen johtoryhmä yhdessä joukkueen vanhempien kanssa tukee valmennuspäällikköä joukkueen valmentajien etsinnässä.
Jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan valinnan valmistelee valmennuspäällikkö ja lopullisen hyväksynnän tekee junioritoimikunta. Valmennuspäällikkö tekee vastuuvalmentajan kanssa kirjallisen valmentajasopimuksen. (Liite 24.1.)
Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelman (Liite 24.2.) ja oman budjetin, jonka lähettävät tiedoksi seuran junioritoimikunnalle toukokuun loppuun mennessä.
Joukkueen tilinpäätös ja toimintakertomus (Liite 24.3.) on lähetettävä seuran junioritoimikunnalle huhtikuun loppuun mennessä.
Joukkueen vanhemmat tekevät joukkueen toimintavuoden alussa joukkueen pelisäännöt (Liite 24.4.), sekä omat vanhempien pelisäännöt.
12.1.1. Valmentajien tehtävät
Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen toiminnan johtaja.
Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta yhdessä valmennuspäällikön kanssa.
Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.
Yksittäisten harjoitteiden suunnittelu.
Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin.
Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.
Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu.
Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa.
Läsnäolovelvollinen aina joukkueen tapahtumissa.
Osallistumisvelvollisuus valmentajakerhon tilaisuuksiin ja raportointi kuukausittain.
Yhteydenpito juniorikiekon valmennuspäällikköön.
Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana.
Lisäksi valmentajan tulee kaikissa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti.
Osallistumis- ja raportointivelvollinen vanhempien kokouksissa.
12.1.2. Joukkueenjohtajan tehtävät
Vastuullinen joukkueenjohtaja on joukkueen kokonaistoiminnan johtaja.
Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä johtoryhmän kanssa.
Laatii joukkueen budjetin junioritoimikunnan määräämänä ajankohtana.
Vastaa johtoryhmän kanssa toiminta- ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana.
Huolehtii lisenssimaksut ja tarvittavat siirtopaperit.
Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja vanhempien sekä valmentajan ja vanhempien välillä sekä toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa.
Vastaa johtoryhmän kanssa omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessa.
Vastaa tiedonkulusta eri ryhmien välillä.
Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla.
Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajan kanssa.
Vastaa joukkueen kurinpitovelvollisuudesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa.
Huolehtii ottelujärjestelyistä; otteluilmoitus, tuomarit, vastustajalle tiedottaminen, toimitsijat, palkinnot, pöytäkirjat, tulospalvelu jne.
On läsnä otteluissa ja tarvittaessa harjoituksissa.
On velvollinen osallistumaan junioritoimikunnan kokouksiin ja edustamaan joukkuettaan siellä.
Huolehtii junioritoimikunnan antamista tehtävistä.
Suorittaa muut joukkueenjohtajalle kuuluvat tehtävät.
Joukkue voi jakaa harkintansa mukaan joukkueenjohtajan tehtäviä useamman henkilön kesken.
12.1.3. Huoltajan tehtävät
Vastaa joukkueen yhteisten varusteiden kunnosta ja täydennyksistä.
Huolehtii luistinten teroittamisesta.
Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavuudesta sekä tarvittaessa ensiavusta.
Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa.
Vaatii joukkueelta yleistä hygieniaa.
Kuuluu joukkueen johtoryhmään ja vastaa osaltaan joukkueen kurinpidosta.
Pitää yhteyttä Junioritoimikunnan varustevastaavaan.
12.1.4. Rahastonhoitajan tehtävät
Huolehtii joukkueen kirjanpidosta ja rahaliikenteestä.
Tarkistaa laskujen oikeudellisuuden ja suorittaa maksatuksen.
Valvoo saatavia.
Huolehtii käteisvaroista.
Lajittelee. numeroi ja tiliöi tositteet.
Toimittaa kirjanpitomateriaalin tilintarkastajalle.
Suorittaa muut hänellä annetut tehtävät.
13. ERI IKÄRYHMIEN URHEILUTOIMINTA
(Lähteet: Juniorisäännöt. Iisalmen Peli- Karhut 12.8.1998 ja Malli jääkiekkoseuran sisäisiksi pelisäännöiksi. Suomen Jääkiekkoliitto, tiedottaminen 21.10.1999.)
Juniorijääkiekko osoittaa joukkueille vastuuvalmentajat ja osallistuu heidän kulukorvauksiin ja vastaa heidän koulutuksestaan. Seura pyrkii järjestämään jokaiselle joukkueelle mahdollisimman tasokkaat valmentajat. Valmentajat ovat vastuussa toiminnastaan valmennuspäällikölle.
Kaikkein nuorempien ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat:
Tasapuolisuus.
Hauskaa yhdessä.
Onnistumisia ja elämyksiä jääkiekko- ja ringetteharrastuksen avulla.
A - E -juniorijoukkueet tekevät toimintakautta koskevan kirjallisen pelaajasopimuksen (Liite 24.5.) jokaisen pelaajan kanssa.
Joukkueen pelaajat tekevät joukkueen toimintavuoden alussa omat pelisäännöt.
13.1. Leijona-liiga
13.1.1. Leijona-liigan tavoitteet
13.1.1.1. Kasvatukselliset tavoitteet
Positiivisen ilmapiirin luominen.
Onnistumisten ja elämysten takaaminen.
Lasten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen.
Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen.
Toisten ihmisten arvostaminen ja huomioonottaminen.
* Jokainen pelikaveri, vastustaja, valmentaja, erotuomari
Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen.
Minä -kuvan vahvistaminen.
13.1.1.2. Jääkiekolliset tavoitteet
Perusvalmiuksien kehittäminen.
Luistelutaito, kiekonkäsittelytaito.
13.1.1.3. Seuratavoitteet
Tuottaa valmentajia ja toimihenkilöitä ikäkausijoukkueisiin.
Seuratoimintaperiaatteiden selvittäminen.
13.1.2. Leijona-liigajoukkueiden muodostaminen
Leijona-liigajoukkueiden muodostamisesta päättävät valmennuspäällikkö ja Nuori Suomi -päällikkö. Leijona -liigaan muodostetaan niin monta joukkuetta kuin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollista.
13.1.3. Jääharjoittelu ja pelaaminen
Valmennuspäällikkö jakaa Leijona -liigalle jääajat. Leijona -liigassa järjestetään mahdollisuuksien mukaan sisäinen sarja.
13.1.4. Peluuttamine Leijona -liigassa
Jokaisen kauden alussa valmennuspäällikkö ja Nuori Suomi -päällikkö tekevät kirjalliset pelisäännöt Leijona -liigan peluuttamisesta. Tarkoituksena on tarjota kaikille tasapuolinen pelaamismahdollisuus.
13.1.5. Pelaajan siirtyminen Leijona -liigan joukkueesta toiseen
Pelaajan siirtyminen Leijona -liigajoukkueesta toiseen ratkaistaan yhteistyössä ko. joukkueen ohjaajien, joukkueenjohtajien ja Nuori Suomi -päällikön kanssa.
Pelaajien värvääminen joukkueesta toiseen on ehdottomasti kielletty.
13.1.6. Ongelmien ratkaiseminen
Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee juniorikiekon ongelmaratkaisuelin kuultuaan osapuolia. Ongelmaratkaisuelimen puoleen voi kääntyä kuka tahansa seuran jäsenistä ja muista henkilöistä (pelaajat, vanhemmat, joukkueenjohtajat, valmentajat, huoltajat jne.).
13.2. F1 - E juniorijoukkueet, mimmit sekä ringette
13.2.1. F1 - E juniorijoukkueiden, mimmien ja ringeten tavoitteet
13.2.1.1. Kasvatukselliset tavoitteet
Positiivisen ilmapiirin luominen.
Onnistumisen ja elämysten takaaminen.
Lasten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen.
Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen.
Minä -kuvan vahvistaminen.
Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteiskyvyn kehittäminen.
Toisten ihmisten arvostaminen ja huomioiminen.
* Jokainen pelikaveri, vastustaja, valmentaja, erotuomari.
13.2.1.2. Pelaajan tavoitteet
Pelaajan jääkiekon tai ringeten perustaitojen oppiminen ja kehittäminen
* Teknisten taitojen opettaminen ja kehittäminen.
* Pelillisten perustaitojen opettaminen.
* Laajojen liikeratojen luominen.
13.2.1.3. Joukkueiden kilpailulliset ja toiminnalliset tavoitteet
* Osallistuminen aluesarjoihin.
* Taata kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa ja ringetteä.
Taata kaikille joukkueiden pelaajille oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus.
13.2.1.4. Seuratavoitteet
Seura ei aseta mitään kilpailullisia tulostavoitteita näihin ikäluokkiin!
13.2.2. Kesä- ja jääharjoittelu sekä pelaaminen
Kaikki kesäharjoitukset ovat yhteisharjoituksia ja mahdolliset omatoimiset harjoitusohjeet antaa vastuuvalmentaja. Muut harrastukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Valmennuspäällikkö jakaa joukkueille jääajat.
F- ja E- joukkueet osallistuvat Ylä-Savo -liigaan ja Savo-Karjala alueen sarjoihin ja pelaavat harjoitus- ja turnausotteluita kauden aikana.
13.2.3. Peluuttaminen
Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita.
Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja noudattaa sekä yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä että joukkueen itsensä laatimia sääntöjä.
13.2.4. Poissaoloista ilmoittaminen
Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa ja mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi tuntia ennen tapahtumaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle.
Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, tai pelikiellolla eikä millään muullakaan vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla.
13.2.5. Pelaajan kehittymisen seuranta
Jokainen pelaaja saa itselleen kaksi kertaa kaudessa kirjallisen palautteen (Liite 24.6.), joka koostuu kolmesta osasta:
1.Nämä jääkiekko- tai ringettetaidot hallitset vähintäänkin kohtuullisesti
2.Näissä jääkiekko- tai ringettetaidoissa sinulla on eniten parantamisen varaa
3.Näissä asioissa olet muuten OK
Palautelomakkeiden pohjalta ohjaajat käyvät kehityskeskustelut pelaajien kanssa kaksi kertaa kauden aikana. Näissä pelaajalla on mahdollisuus kertoa käsityksiään omasta ja joukkueen toiminnasta.
13.2.6. Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta
Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen ja yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekko- tai Ringetteliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat tai valmennuspäällikkö.
Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä.
Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekko- tai Ringetteliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä.
13.2.7. Ongelmien ratkaiseminen
Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee juniorikiekon ongelmaratkaisuelin kuultuaan osapuolia. Ongelmaratkaisuelimen puoleen voi kääntyä kuka tahansa seuran jäsenistä ja muista henkilöistä (pelaajat, vanhemmat, joukkueenjohtajat, valmentajat, huoltajat jne.).
13.3. D- ja vanhemmat juniorijoukkueet, mimmit sekä ringette
13.3.1. D- ja vanhempien juniorijoukkueiden, mimmien sekä ringeten tavoitteet
13.3.1.1. Kasvatukselliset tavoitteet
Positiivisen ilmapiirin luominen.
Onnistumisten ja elämysten takaaminen.
Nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen.
Itsenäisyyden ja omatoimisuuden vahvistaminen ja edelleen kehittäminen.
Minä -kuvan vahvistaminen.
Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteiskyvyn sekä toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen.
Urheilullisten ja terveiden elämäntapojen oppiminen.
"Siviiliasioiden" vastuullinen hoitaminen (koulu, vapaa-aika, jne.).
13.3.1.2. Pelaajan tavoitteet
Pelaajan ominaisuuksien kehittäminen huippukiekkoa varten.
* Henkiset ominaisuudet: saavutustarve, itseluottamus, omatoimisuus,
keskittymiskyky.
* Fyysiset ominaisuudet: laajat liikevarastot, rakentava harjoittelu, lihasvoima,
tasapaino, nopeus, kestävyys.
* Yksilötaidot: suoritusvarmuus, suoritusten vaativuus, pelikäsitys eri
pelitilannerooleissa.
* Ryhmätaidot: valmiudet joukkuepeliin, yhteistyö eri tilanteissa.
Mahdollisimman monta pelaajaa aluejoukkueleirityksiin ja sitä kautta
Ikäkausimaajoukkueisiin.
13.3.1.2. Joukkueen kilpailulliset tavoitteet
Menestyminen aluesarjoissa ja Suomen Jääkiekkoliiton valtakunnallisissa sarjoissa.
13.3.2. Kesä- ja jääharjoittelu sekä pelaaminen
Kaikki kesäharjoitukset ovat yhteisharjoituksia ja mahdolliset omatoimiset harjoitusohjeet antaa vastuuvalmentaja.
Mahdolliset muut harrastukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Valmennuspäällikkö jakaa joukkueille jääajat.
D- ja vanhemmat juniorijoukkueet osallistuvat Ylä-Savo -liigaan, Savo-Karjalan, Kymi-Saimaan ja Jääkiekkoliiton sarjoihin ja pelaavat harjoitus- ja turnausotteluita kauden aikana.
13.3.3. Peluuttaminen
Pelaajia peluutetaan koko pelikauden puitteissa mahdollisimman tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita.
Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja noudattaa sekä yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä että joukkueen itsensä laatimia sääntöjä.
13.3.4. Poissaolosta ilmoittaminen
Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin sen on tiedossa ja mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi tuntia ennen tapahtumaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle.
Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, tai pelikiellolla eikä millään muullakaan vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla.
13.3.5. Pelaajan kehittymisen seuranta
Valmentajat suorittavat kaksi kertaa kaudessa kirjallisen (Liite 24.7.) seurannan jokaisesta pelaajasta. Valmentajat käyvät näiden seurantalomakkeiden pohjalta kehityskeskustelut pelaajien kanssa kaksi kertaa pelikauden aikana.
13.3.6. Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta
Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana mikäli hän ei noudata joukkueen ja yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekko- tai Ringetteliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat tai valmennuspäällikkö.
Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä.
Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekko- tai Ringetteliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä.
13.3.7. Ongelmien ratkaiseminen
Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee juniorikiekon ongelmaratkaisuelin kuultuaan osapuolia. Ongelmaratkaisuelimen puoleen voi kääntyä kuka tahansa seuran jäsenistä ja muista henkilöistä (pelaajat, vanhemmat, joukkueenjohtajat, valmentajat, huoltajat jne.).
13.4. Harrastejääkiekko
13.4.1. Harrastejääkiekon tavoitteet
Harrastejääkiekko on tarkoitettu 13–20-vuotiaille aktiivisen jääkiekkoharrastuksen lopettaneille pelaajille. Tapahtumia heille on vähintään kerran viikossa jääkaudella.
Myös muut mahdolliset harrastusmuodot, kuten sähly ja rullakiekko otetaan toimintaan mukaan, mikäli riittävää kiinnostusta on ja seuramme resurssit riittävät.
13.4.1.1. Kasvatukselliset tavoitteet
Onnistumisten ja elämysten takaaminen
Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyökyvyn ja toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen
Urheilullisten ja terveiden elämäntapojen oppiminen
13.4.1.2. Pelaajan tavoitteet
Pelaajan ominaisuuksien kehittäminen harrastekiekkoa varten.
13.5. Tehovalmennusryhmä
13.5.1. Tehovalmennusryhmän tavoitteet
Tehovalmennusryhmä on tarkoitettu 14–18 -vuotiaille aktiivisesti jääkiekkoa harrastaville joukkueiden toiminnassa mukana oleville nuorille.
Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti talvikauden aikana aamuisin klo: 07:00–09:00 välisenä aikana kaksi kolme kertaa viikossa.
Valmennuspäällikkö valitsee pelaajat tehovalmennusryhmään, jonka koko on n. 20 kenttäpelaajaa ja neljä - viisi maalivahtia. Hän myös toimii ryhmän vastuuvalmentajana. Valintakriteereinä ovat pelaajan henkilökohtainen taitotaso, tavoitteet pelaajana ja pelaajan mahdollisuus yleensä edetä jääkiekkoilijana valtakunnan ylemmille sarjaportaille saakka.
Pelaajan on myös itsensä ilmoitettava halukkuutensa liittyessään tähän ryhmään. Valmennuspäällikkö keskustelee pelaajan henkilökohtaisen valmentajan kanssa ko. henkilön mukaan ottamiseksi ryhmään.
Yhteistyössä eri koulujen ja oppilaitosten kanssa valmennuspäällikkö suunnittelee ryhmän harjoituspäivät ja -ajat. Hän myös tekee sopimukset oppilaiden osallistumisesta ryhmän toimintaan.
Valmennuspäällikkö pitää harjoituspäiväkirjaa, josta ilmenee tehovalmennusryhmään kuuluvien harjoituskerrat ja mahdolliset poissaolot. Hän arvostelee kirjallisesti kaksi kertaa kaudessa jokaisen ryhmään kuuluvan pelaajan. Nämä tiedot annetaan myös ko. oppilaan koulun rehtorille.
13.5.1.1 Kasvatukselliset tavoitteet
Onnistumisten ja elämysten takaaminen.
Yksilön henkinen kasvu (terveen itsetunnon kehittäminen).
Sosiaalisuuteen kasvaminen.
Urheilullisten ja terveiden elämäntapojen oppiminen ja niiden ylläpitäminen.
13.5.1.2. Pelaajan tavoitteet
Pelaajan ominaisuuksien kehittäminen hänen itsensä ja joukkuepelaamisen kannalta.
Henkisen kapasiteetin kehittäminen.
Pelikäsityksen ja -taitojen kehittäminen.
Fyysisen suorituskyvyn kehittäminen. |
