| Pelisäännöt |
 |
 |
|
Iisalmen Peli- Karhut ry JUNIORISÄÄNNÖT Pelisäännöt on hyväksytty.Iisalmessa 12.8.1998. Säännöt ovat päivitetty 6.8.2008 Iisalmen Peli- Karhut ry:n juniorijääkiekko Sisältö: 2. Lasten ja Nuorten vanhemmille 6. Iisalmen Peli- Karhut ry:n organisaatio 7. Junioritoimikunta ja sen tehtävät 8. Joukkueiden toimihenkilöt ja tehtävät 10. Talouden hoidon periaatteet 11. Ongelmanratkaisuelin+ sanktiot tupakan, nuuskan, alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käytöstä. 12. Tiedotustoiminta 1. JOHDANTO Iisalmen Peli- Karhut ry:n juniorijääkiekon tehtävänä on jääkiekon sinettiseuralupausten mukaisesti kasvattaa lapsia ja nuorisoa sekä tarjota mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan. Iisalmen Peli- Karhuilla on kasvattajaseuran asema. IPK - juniorijääkiekko toimii tukevana perustana nuorten liikunnalliselle kehitykselle ja on myös porras matkalla jääkiekon ja ringeten huipulle. Lisenssin omaavia pelaajia on Iisalmesta ja Iisalmen ympäristökunnista IPK: n eri joukkueissa yli 300. IPK - juniorikiekko noudattaa toiminnassaan ja kasvatustyössään Jääkiekkoliiton ja Savo-Karjala alueen pelisääntöjä, sekä erityisesti Nuori Suomi ideologiaa. Joukkueet osallistuvat liiton ja alueen sarjatoimintaan. "Juniorisäännöt" -kirjasen tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa junioritoimikunnan ja joukkueiden toimintaa ja kertoa uusille jäsenille, millaisten periaatteiden mukaan IPK: n juniorijääkiekko toimii. Lisäksi näillä IPK juniorikiekon yhteisillä pelisäännöillä pyritään ehkäisemään mm. väärinkäsityksiä ja ristiriitoja. Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt helpottavat toimintaa seuran sisällä ja antavat varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa. Pelisäännöt on tarkoitettu seuran toimintaan osallistuville ja mukanaoleville henkilöille. Juniorijääkiekon junioritoimikunta voi tehdä näihin sääntöihin muutoksia ja ne tulevat voimaan, kun ne on hyväksytty junioritoimikunnan kokouksessa. 2. LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE Tällä ohjelmalla IPK tukee valtakunnallista Nuori suomi-ohjelmaa sekä esittää IPK: laisen tavan tehdä laadukasta ja tuloksekasta kasvatus- ja nuorisotyötä iisalmelaisten ja muidenkin ylä- savolaisten hyväksi. Ohjelman tärkein lähtökohta on jokaisen mukanaolevan lapsen ja nuoren huomioiminen. Mitä paremmin puitteiden järjestämisestä vastaavat aikuiset, vanhemmat ja joukkueiden johtoryhmät kykenevät ohjaamaan lapsia ja nuoria, sitä laadukkaampaa ja haluttavampaa toiminta harrastajan omasta näkökulmasta varmasti on. Meidän vanhempien tulee toiminnassamme aina muistaa lasten ja nuorten erilaisuus ja hyvinkin erilaiset lähtökohdat. Vanhemmille ja joukkueiden vetäjille lasten ja nuorten erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on erittäin suuri haaste. Tämä ohjekirjanen pyrkii osaltaan lisäämään tätä ymmärrystä, samalla kun se valottaa lasten ja nuorten jääurheilun tavoitteita, painopistealueita ja taustoja IPK: n juniorijääkiekossa. Tutustu huolella ohjekirjaseen ja tuo mukana myös oma panoksesi yhteiseen yritykseemme lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen ja muistaessamme, että vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat lasten ja nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen. 3. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Seuran juniorijääkiekkoon tulee vuosittain mukaan runsaasti uusia junioreita ja heidän vanhempiaan. Nuorempaan ikäluokkaan (F-juniorit) perustetaan joka vuosi uusi joukkue ja näin ollen selkeät toimintaperiaatteet auttavat toiminnan käynnistämisessä ja sen pyörittämisessä. Lisäksi nämä toimintaperiaatteet toimivat tukena jo olemassa olevien joukkueiden toiminnassa. Nämä toimintaperiaatteet nojaavat seuran perusarvoihin: o lähtökohtana on lapsi ja nuori o osaavan ja monipuolinen toiminta o oppiva yhteisö o aktiivinen yhteydenpito ulospäin Perusarvot korostavat yksilöllisyyttä, jossa jokainen lapsi ja nuori huomioidaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön jäsenenä. Lisäksi seuran toiminnan on tuettava perheiden ja koulujen kasvatustoimintaa. Laadukkuus on seuralle tärkeä tavoite, pyrimme tarjoamaan jokaisella tasolla osaavan ja monipuolisen koulutus-, kasvatus- ja urheilutoimintaa kaikille seurassa mukana oleville. Oppivan yhteisön tehtävä on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön harrastuksen parissa. Toiminnan järjestämisessä ja organisoimisessa korostetaan demokraattisten ja yhteistyökeskeisten toimintamuotojen käyttöä. Lisäksi toiminnassa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yhteisön toimintamuotojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Seuran tulee tarjota jokaiselle yksilölle mahdollisuuden oppia uusia asioita ja tehtäviä sekä mahdollisuuden osallistua seuran toiminnan kehittämiseen. Aktiivisella yhteydenpidolla ulospäin tarkoitetaan aktiivista tiedotustoimintaa sekä aktiivista vaikuttamista toimintaa vaikuttaviin tapoihin. Kukaan ei tiedä toiminnastamme, jos me itse emme sitä kerro ulospäin. Yhteydet paikallisiin ja jopa valtakunnallisiin medioihin on luotava itse, samoin kuin kaikki muutkin vaikutuskanavat mm. julkiseen sektoriin. Näiden seuran laatimien toimintaperiaatteiden pohjalta joukkueet rakentavat omat toimintaperiaatteensa ja taloutensa jokaiselle pelikaudelle. 4. IPK ON SINETTISEURA Suomen Jääkiekkoliitto haluaa nostaa jäsenseurojensa junioritoiminnan tasoa ennen kaikkea laadun kehittämisen kautta. Laadun ulkoiseksi merkiksi on liitto valinnut Sinetin, joka kuvaa luovuutta ja tasokkuutta. Sinettiseura on SJL: n erityinen yhteistyökumppani, joka haluaa tasapuolisesti ottaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet huomioon toiminnassaan. Jääkiekkoliitto tukee Sinettiseurojaan erityispalveluin, kuten omilla koulutuksillaan, materiaaleillaan ja rahallisella koulutuksellaan. IPK: lle myönnettiin keväällä 1994 Nuori suomi- Sinetti ja se on Savo- Karjala alueen ensimmäinen ja valtakunnan neljäs kiekkoseura, jolle tämä laadukkaan nuorisotoiminnan tunnus on myönnetty Nuori Suomi ohjelman mukaisesta kasvatustyöstä. Sinetin edellyttämät vaatimukset: 1. Seura sitoutuu pitämään huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. 2. Seuran toimintasuunnitelmassa on huomioitu kasvatus- ja monipuolisuus asiat. 3. Seuran ohjaajina ja valmentajina toimivat asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt. 4. Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä. 5. Seuralla on Nuori Suomi- yhdyshenkilö. 6. Seuralla on ongelmanratkaisuelin. 7. Seuran Nuori suomi- ohjelmasta on informoitu lasten vanhempia ja seuran johtoa. 8. Seuralla on Nuori Suomi- materiaali käytössä. 5. NUORI SUOMI OHJELMA Jääkiekon Nuori Suomi -ohjelma on normaalia seuran ja sen joukkueiden toimintaa, harjoittelua ja pelaamista. Kuitenkin niin, että koko ajan pidetään jääkiekkotaitojen kehittämisen lisäksi mielessä yhtäältä lasten ja nuorten kasvun ohjaus vastuunsa tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi ja toisaalta heidän liikunnallisten perusvalmiuksiensa kehittäminen. Päämääränä on lajin kautta antaa harrastajille eväitä sekä jääkiekko- että elämänpeliin. Nuori Suomi -ohjelmassa pelaajille asetetaan muitakin tavoitteita kuin vain kilpailullisia otteluiden voittamisia, sarjoissa voittamisia tai pistepörssissä pärjäämisiä. Ohjelman kautta pyritään kaikkien mukanaolijoiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen siten, että jääkiekon harrastamisesta hyötyvät niin reaaliajassa yksittäiset ihmiset kuin pitemmällä aikajänteellä koko yhteiskuntakin. Nuori Suomi- ohjelman päämäärät ja tavoitteet: 1. Terveen itsetunnon rakentaminen. 2. Urheilullisten elämäntapojen omaksuminen. 3. Ohjata lapsia ja nuoria vastuunsa tunteviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. 4. Jääkiekosta kiinnostuneiden urheiluharrastusten kehittäminen heidän kykyjensä ja innostuksensa edellyttämällä tavalla. Tavoitteita kaikille Nuori Suomi -ideologia perustuu neljälle ikätasolle (8-9-, 10–12-, 13–14- ja 15–19 -vuotiaat) laadittuun tavoitejärjestelmään. Ohjelma tarjoaa kullekin ikäryhmälle kasvun ohjauksen sekä monipuolisuuden ja lajitaitojen kehittämiseen liittyvät selkeät tavoitteet, "työkalut" sekä kannusteet. Kasvun ohjaustyön päämääränä on myönteisen (itseensä luottava, avoin, aktiivinen, muut huomioon ottava, vastuunsa tunteva) ihminen. Monipuolisten motoristen valmiuksien kehittämisen kautta lajin harrastajat pyritään saamaan kiinnostumaan pysyvästi liikunnasta, loppuupa jääkiekon harrastaminen minkä ikäisenä hyvänsä. Lajitaitojen osalta tärkeä lähtökohta on lasten ja nuorten oman innostuksen sekä omien toiveiden ja kykyjen huomioon ottaminen ohjaamis- ja valmennustyössä. Mitä seura hyötyy? Avainsana on onnistumisen elämykset! Myönteisten kokemusten kautta lapset ja nuoret pysyvät pelaajauransa jälkeenkin seuran resursseina, ohjaajina, tuomareina ja toimitsijoina. Seuran kohentuva ulkoinen kuva tuo toisaalta uusia kiinnostuneita ihmisiä mukaan toimintaan. Myös paikkakunnan liike-elämä haluaan olla mukana menestyksessä aikaisempaa aktiivisemmin. Ohjaajille oppaat, pelaajille passit Suomen Jääkiekkoliitto on tuonut 8-19 -vuotiaiden ohjaajille ja valmentajille käytännönläheiset oppaat pelaajien kehittämistyön helpottamiseksi. Nuori Suomi-ideologia on siirretty kaikkiin liiton koulutuskokonaisuuksiin, tutkintoihin ja niiden osakursseihin oleelliseksi osaksi johtamiskoulutusta. Lisäksi vetäjien materiaaleihin kuuluu konkreettiset kannusteet lasten ja nuorten palkitsemiseksi hyvistä suorituksista niin yleisen toiminnan ja käyttäytymisen kuin lajitaidoissakin edistymisen osalta. Pelaajille on tuotettu oman kehityksen seuraamista varten sekä valmentajien, pelaajan ja vanhempien välisen yhteydenpidon välineeksi ikäryhmäkohtaiset työvihkot, Pelimiehen Passit. Passit sisältävät sekä kasvatuksellisia, monipuolisuuteen liittyviä, että lajitaitojen kehittämistä koskevia ohjeita ja tehtäviä. Yhteenveto Kiinnostuneiden ihmisten määrä on se tärkein yksittäinen tekijä, joka ratkaisee jo nyt mutta myös tulevaisuudessa eri urheilulajien kohtalon entistä selvemmin. Ulkoinen kuva on omalta osaltaan vaikuttamassa ihmisten innostuksen lajia kohtaan. Toiminnan laatu (mittareina mm. tyytyväiset harrastajat, hyvä kilpaurheilun menestys aikuistasolla, otteluiden videoarvo) on erittäin oleellisena osana muodostamassa tuota ulkoista kuvaa. Suomalaisen jääkiekkoilun laatuprojekti on Nuori Suoma -ohjelma, lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmä luistelukouluista A-maajoukkueeseen! 6. ORGANISAATIO KAAVIO 7. JUNIORITOIMIKUNTA JA SEN TEHTÄVÄT IPK -juniorijääkiekkoa johtaa ja ohjaa junioritoimikunta ja se hoitaa juniorijääkiekon (Leijona -liigasta - A -junioreihin) "juoksevat" asiat, tekee päätöksiä "päivittäisistä" asioista ja valmistelee vuosikokoukseen. Junioritoimikunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa. IPK: n junioritoimikuntaan kuuluu yksi henkilö (joukkueenjohtaja) kustakin ikäkausijoukkueesta sekä puheenjohtaja, valmennuspäällikkö, rahastonhoitaja, sihteeri, varustevastaava, kioskivastaava ja ympäristövastaava. Junioritoimikunta valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, valmennuspäällikön, rahastonhoitajan, sihteerin, kioskivastaavan, linja-autovastaavan, varustevastaavan, järjestysmiesvastaavan, ympäristövastaavan sekä Nuori Suomi -päällikön. Junioritoimikunnan tarkoituksena on A -juniori-ikäisten ja sitä nuorempien tyttöjen ja poikien jääurheiluharrastuksen ja kilpailutoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Iisalmessa ja Iisalmen ympäristössä ja lisäksi se hoitaa valmennuspäällikön palkkauksen ja joukkueiden vastuuvalmentajien kulukorvaukset ja heidän koulutuksensa. Junioritoimikunta huolehtii myös muiden valmentajina toimivien koulutuksesta. Junioritoimikunta tekee kirjalliset sopimukset jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. 8. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT JA TEHTÄVÄT Joukkueiden vanhempainkokouksen tulee valita joukkueelle joukkueenjohtaja(t), apuvalmentaja(t), huoltajat, rahastonhoitaja, kioskivastaava ja lisäksi joukkue voi valita talkoovastaavan ja linja-autovastaavan. Joukkueenjohtoryhmään kuuluvat joukkueenjohtaja(t), vastuuvalmentaja, huoltaja(t), rahastonhoitaja ja kaksi pelaajien vanhempaa. Jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan valinnan valmistelee valmennuspäällikkö ja lopullisen hyväksynnän tekee junioritoimikunta. Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelman ja oman budjetin, jonka lähettävät tiedoksi seuran junioritoimikunnalle syyskuun loppuun mennessä. Joukkueen tilinpäätös ja toimintakertomus on lähetettävä seuran junioritoimikunnalle huhtikuun loppuun mennessä. 8.1. Valmentajien tehtävät • Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen toiminnan johtaja. • Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta yhdessä valmennuspäällikön ja koulutusvastaavan kanssa. • Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä. • Yksittäisten harjoitteiden suunnittelu. • Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin. • Otteluiden ja harjoitusten johtaminen. • Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu. • Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa. • Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa. • Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa. • Läsnäolovelvollinen aina joukkueen tapahtumissa. • Osallistumisvelvollisuus Valmentajakerhon tilaisuuksiin ja raportointi kuukausittain. • Yhteydenpito juniorikiekon valmennuspäällikköön ja koulutusvastaavaan. • Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. • Lisäksi valmentajan tulee kaikissa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti. • Osallistumis- ja raportointivelvollinen vanhempien kokouksissa tarvittaessa. 8.2. Joukkueenjohtajan tehtävät Vastuullinen joukkueenjohtaja on joukkueen kokonaistoiminnan johtaja. • Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä johtoryhmän kanssa. • Laatii joukkueen budjetin junioritoimikunnan määräämänä ajankohtana. • Vastaa johtoryhmän kanssa toiminta- ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana. • Huolehtii lisenssimaksut ja tarvittavat siirtopaperit. • Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja vanhempien sekä valmentajan ja vanhempien välillä sekä toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. • Vastaa johtoryhmän kanssa omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessa. • Vastaa tiedonkulusta eri ryhmien välillä. • Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla. • Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajan kanssa. • Vastaa joukkueen kurinpitovelvollisuudesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa. • Huolehtii ottelujärjestelyistä; otteluilmoitus, tuomarit, vastustajalle tiedottaminen, toimitsijat, palkinnot, pöytäkirjat, tulospalvelu jne. • On läsnä otteluissa ja tarvittaessa harjoituksissa. • On velvollinen osallistumaan junioritoimikunnan kokouksiin ja edustamaan joukkuettaan siellä. • Huolehtii junioritoimikunnan antamista tehtävistä. • Suorittaa muut joukkueenjohtajalle kuuluvat tehtävät. Joukkue voi jakaa harkintansa mukaan joukkueenjohtajan tehtäviä useamman henkilön kesken. 8.3. Huoltajan tehtävät • Vastaa joukkueen yhteisten varusteiden kunnosta ja täydennyksistä. • Huolehtii luistinten teroittamisesta. • Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavuudesta ja tarvittaessa ensiavusta. • Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja ottelussa. • Vaatii joukkueelta yleistä hygieniaa. • Kuuluu joukkueen johtoryhmään ja vastaa osaltaan joukkueen kurinpidosta. • Pitää yhteyttä Junioritoimikunnan varustevastaavaan. 8.4. Rahastonhoitajan tehtävät • Huolehtii joukkueen kirjanpidosta ja rahaliikenteestä. • Tarkistaa laskujen oikeudellisuuden ja suorittaa maksatuksen. • Valvoo saatavia. • Huolehtii käteisvaroista. • Lajittelee. numeroi ja tiliöi tositteet. • Toimittaa kirjanpitomateriaalin junioritoimen rahastonhoitajalle. • Suorittaa muut hänellä annetut tehtävät. 9. URHEILUTOIMINTA Juniorijääkiekko osoittaa joukkueille vastuuvalmentajan ja osallistuu heidän kulukorvauksiin ja vastaa heidän koulutuksestaan. Seura pyrkii järjestämään jokaiselle joukkueelle mahdollisimman tasokkaat valmentajat. Valmentajat ovat vastuussa toiminnastaan valmennuspäällikölle ja koulutusvastaavalle. Kaikkein nuorempien ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat: • Tasapuolisuus • Hauskaa yhdessä • Onnistumisia ja elämyksiä jääkiekko- ja ringetteharrastuksen avulla. A - E -juniorijoukkueet tekevät toimintakautta koskevan kirjallisen pelaajasopimuksen jokaisen pelaajan kanssa. 9.1. Leijona-liiga 9.2. F1 - E juniorijoukkueet, sekä tyttöjuniorijoukkueet 9.3. D- ja vanhemmat juniorijoukkueet, sekä mimmit 9.4. Harrastejääkiekko |
